Pääkaupunkiseudun liikennöitsijät jakautuvat suuriin ja pieniin.
Suuria liikennöitsijöitä on kolme (Nobina, Pohjolan Liikenne ja Koiviston Auto Helsinki) ja ne ajavat yhdessä yli 90% HSL:n bussiliikenteestä. Kilpailutuksen alkuaikoina suuria liikennöitsijöitä olivat Nobinan, KAH:n ja Transdevin edeltäjät ja ne pitivät hallussaan yli 90% HSL:n liikenteestä alihintaisilla tarjouksilla. Hintatason noustua Pohjolan Liikenne valtasi muiden liikennöitsijöiden markkinaosuuksia ja nousi neljänneksi suureksi liikennöitsijäksi vuonna 2014. Elokuussa 2016 se oli jo toiseksi suurin. Transdev taas lopetti Suomen toimintonsa vuoden 2019 lopussa.
Nobinan edeltäjä Swebus tuli pääkaupunkiseudulle kilpailutuksen alkaessa 1990-luvun puolivälissä ostamalla vanhoja liikennöitsijöitä, suurimpana niistä Espoon kaupungin omistaman Espoon Auton. Se näki, että kilpailutus tarjoaisi sille mahdollisuuden kasvattaa markkinaosuuttaan.
Helsingin kaupunki taas ei myynyt omistamiaan liikennöitsijöitä (HKL-Bussiliikenne ja Suomen Turistiauto, joista yhdistettiin myöhemmin Helsingin Bussiliikenne, ja jonka nimi nykyisin on Koiviston Auto Helsinki) ennen kuin kilpailutuksen jatkuttua 20 vuotta. Helsinki halusi omalla bussitoiminnalla varmistaa, etteivät ulkomaalaiset suuret yritykset pääse valtaamaan markkinoita ja sanelemaan hintoja.
Pohjolan Liikenne (PL) aloitti sopimusliikenteen pääkaupunkiseudulla pienenä liikennöitsijänä, mutta on kasvattanut toimintaansa hintatason noustua ja elokuussa 2019 se ajoi jo lähes 30% HSL:n bussiliikenteestä.
Pienistä liikennöitsijöistä lähes kaikki ovat toimineet pääkaupunkiseudulla jo ennen kilpailutusta. Näitä liikennöitsijöitä ovat Tammelundin Liikenne (TLL), Åbergin Linja, Korsisaari ja Taksikuljetus. Ennen kilpailutusta pääkaupunkiseudun sopimusliikenteessä oli paljon perheyrityksiä, mutta moni lopetti kilpailutuksen alkaessa. Nämä jäljelle jääneet ajoivat kilpailutuksen alkuvuosina joko vain pienimuotoista alihankintaa isoille liikennöitsijöille tai tarjosivat kerrallaan kohtuullisen pientä määrää liikennettä. Pienille liikennöitsijöille myös toiminnan kannattavuus on tärkeää. Pienyritysten toiminta HSL-liikenteessä on usein vaakalaudalla, koska niiden liikenne on keskittynyt harvoihin kilpailupaketteihin ja niiden ollessa kilpailussa yritykset voivat menettää kerralla lähes kaiken liikenteensä. Åbergin Linjalla tilausajoliiketoiminta onkin vahva toinen tukijalka HSL-liikenteen lisäksi. Korsisaaren bussiliiketoiminta keskittyy Nurmijärvelle ja HSL-liikenne on vain pieni osa sen toimintaa.
Savonlinja (SL) on tullut HSL-liikenteeseen kokonaan uutena liikennöitsijänä kilpailutuksen kautta (eikä siis ole ostanut mitään ennestään pääkaupunkiseudun sopimusliikenteessä liikennöinyttä yhtiötä). Se tuli pääkaupunkiseudun paikallisliikenteeseen ensimmäisen kerran vuonna 2002 voittamalla linjan 502. 2016 Savonlinja hävisi kaiken HSL-liikenteensä, mutta voitti taas uutta liikennettä elokuusta 2017 alkaen.
Alihankinta oli hyvin tavallista n. vuoteen 2010 asti. Lähes kaikki pääkaupunkiseudun liikennöitsijät ovat jossakin vaiheessa ajaneet itse alihankintaa ja kaikille isoille on ajettu liikennettä alihankintana. Varsinkin pienet liikennöitsijät ajoivat alihankintaa. Osalla pienistä liikennöitsijöistä ei ollut lainkaan omia sopimuksia, vaan ne ajoivat pelkästään alihankintaa. Kuljettajapulan loputtua 2009 uusien alihankintasopimusten tekeminen vähentyi huomattavasti ja aikaisemmin alihankintaan keskittyneet pienet liikennöitsijät ovat joutuneet joko tarjoamaan liikennettä itse tai vetäytymään HSL-liikenteestä.
Alihankintaa voidaan sopia ajettavaksi joko koko sopimuskauden ajan tai kausiluontoisesti esim. liikennepiikkien tasoittamiseksi. Joskus alihankkija on mukana jo tarjousta tehdessä.
Nobina on pohjoismainen bussiyhtiö, jolla on toimintaa Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Tanskassa.
Nobina on selvä markkinajohtaja HSL:n bussiliikenteessä. Sen vahvinta liikennealuetta on Espoo, jonka liikenteen hoitamiseen Nobinan päävarikon Klovin sijainti on hyvä. Nobina on myös Helsingin sisäisen liikenteen markkinajohtaja. Klovista ja Rajatorpasta ajetaan runsaasti Länsi-Helsingin linjoja ja Helsingin sisäisiä poikittaislinjoja. Itä-Helsingin liikenteestä taas iso osa ajetaan Nobinan Roihupellon varikolta.
Nobina liikennöi Suomessa HSL-liikenteen lisäksi Turun seudulla.
Nobina-konsernin omistus on vaihtunut suhteellisen usein. Nykyinen omistaja on sijoitusrahasto Basalt Infrastructure Partners, joka osti Nobinan 2022.
Omistaja: Nobina AB (jonka omistaa Basalt Infrastructure Partners)
Varikot: Klovi, Roihupelto, Rajatorppa, Hakkila, Kivikko
Historia: Ruotsin rautateiden bussiyhtiö Swebus tuli Suomen markkinoille ostamalla
Hannu Tehirannan
omistaman HPT-TransBusin 1994 ja Espoon kaupungin omistaman Espoon Auton 1995.
Vuonna 1996 brittiläinen Stagecoach osti Swebusin ja 1998
Espoon Auto ja TransBus yhdistettiin toimimaan nimellä Stagecoach Finland. Vuonna 1999
Concordia Bus osti Swebusin ja Suomen tytäryhtiön nimeksi vaihdettiin Concordia Bus Finland.
2009 yhtiön nimeksi vaihdettiin Nobina Finland ja 2019 Suomen tytäryhtiön nimi lyhennettiin pelkäksi
Nobinaksi.
Pohjolan Liikenne (PL) on VR:n bussiyhtiö, jolla on liikennettä HSL-alueen lisäksi Tampereella, Kotkan seudulla ja Kuopiossa.
Pohjolan Liikenteen toiminta pääkaupunkiseudun kilpailutetussa liikenteessä oli pienimuotoista kilpailutuksen alkuaikoina, mutta hintatason noustua yhtiö aloitti voimakkaan laajentumisen vuonna 2005. 2014 - 2022 Pohjolan Liikenne luopui monista perinteisistä liikennealueistaan ja valtaosa osa Pohjolan Liikenteen liikevaihdosta tulee nykyään HSL:n sopimusliikenteestä.
Omistaja: VR-Yhtymä Oyj
Varikot: Pasila, Finnoonniitty, Kerava, Kirkkonummi, Lapinkylä, Laukkoski, Söderkulla
Historia: Sai alkunsa talvisodan jälkeen VR:n kuorma-autoyrityksenä, kun sodan takia vientikuljetuksia piti
hoitaa kuorma-autoilla Petsamoon. Aloitti linja-autoliikenteen 1949.
Tuli pääkaupunkiseudun sopimusliikenteeseen 1995 ostamalla Saaren Auto Oy:n Helsingistä ja
P. Tyllilä Linja Oy:n linjaliikenteen Espoosta. Saaren Auto ajoi osan h67:sta,
P. Tyllilä Linja Soukan seutulinjoja 143 - 146 ja osan e12:sta, e14:stä, e42:sta ja 504:stä. Pohjolan Liikenne
oli pitkään vahva kaukoliikenneyhtiö, mutta se lopetti pikavuoroliikenteensä 2019 ja markkinaehtoisen Länsi-Uudenmaan
liikenteensä 2022, jonka jälkeen siitä tuli vain kaupunkiseutujen sopimusliikennettä hoitava yritys.
Koiviston Auto Helsinki (KAH) on Suomen suurimman bussiyrityksen Koiviston Auton HSL-alueen bussiliikennöitsijä. KAH:n liikenteestä pääosa ajetaan Ojangon varikolta, jonka liikenteen se on voittanut yhtenä kilpailukohteena.
Koiviston Auto Helsingin taustalla on Helsingin kaupungin omistama bussiliikennöinti. Kaupungin omistama Helsingin Bussiliikenne (HelB) tarjosi vuoteen 2008 asti liikennettä tietoisesti alihintaan, jotta markkinaosuuksista kilpailevat kilpailijat joutuivat pitämään hintansa alhaalla. Ajatuksena oli, että silloin Helsinki saisi bussiliikenteen kokonaisuutena halvemmalla, vaikka joutuikin maksamaan HelB:n tappiot. HelB:n markkinaosuus olikin vahva erityisesti Helsingin sisäisessä liikenteessä, josta HelB ajoi n. 75%. 2008 lähtien Helsingin Bussiliikenne pyrki hinnoittelemaan tarjouksensa voitollisiksi ja HelB:n markkinaosuus laski sen jälkeen. Helsingin kaupunki myi yhtiön liiketoiminnan Koiviston Auto -yhtymälle 14.12.2015 ja nimi vaihdettiin Koiviston Auto Helsingiksi 2023.
EU:n komissio katsoi kesäkuussa 2019, että HelB on saanut kaupungin omistuksen aikana laitonta julkista tukea, joka on vääristänyt kilpailua, ja edellytti tuen takaisinperintää. Koiviston Auto -yhtymä myytiin 2022 sijoitusyhtiö Capman Infralle ja HelB maksoi komission laskelman mukaiset tuet takaisin Helsingin kaupungille.
Omistaja: Koiviston Auto Group (jonka omistaa Capman Infra)
Varikot: Ojanko, Ilmala, Roihupelto
Historia: Koiviston Auto Helsingin taustalla on entinen Suomen Turistiauto Oy (STA). STA oli
Helsingin kaupungin omistama osakeyhtiömuotoinen bussiyritys. Lisäksi kaupungilla oli
bussitoimintaa myös HKL:llä. 1.1.2005 Helsinki keskitti bussitoimintansa yhteen yhtiöön
ja HKL-Bussiliikenne myytiin STA:lle. STA:n nimeksi vaihdettiin Helsingin Bussiliikenne.
Tilausajotoimintojen aputoiminimeksi jäi Suomen Turistiauto, joka myytiin Lehtimäen Liikenteelle
vuonna 2013. 14.12.2015 yhtiön liiketoiminta myytiin Koiviston Auto -yhtymälle ja nimi Helsingin
Bussiliikenne siirtyi mukana. Nimi vaihdettiin Koiviston Auto Helsingiksi 2023.
Savonlinja (SL) on Mikkelistä lähtöisin oleva valtakunnallinen bussiyritys. Se ajaa kaupunki- ja seutuliikennettä useissa kaupungeissa, mm. Lappeenrannassa, Joensuussa, Savonlinnassa ja Kuopiossa. Sillä on myös vähän pikavuoroliikennettä.
Aikaisemmin Savonlinja toimi eri tytäryhtiöiden kautta eri puolella Suomessa ja Etelä-Suomessa toimintaa hoisi sen tytäryhtiö Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy (ESLL). 2016 kaikkiin Savonlinjan busseihin vaihdettiin Savonlinjan nimet ja 2018 Etelä-Suomen Linjaliikenteen nimissä olleet HSL-sopimukset siirrettiin Savonlinja Oy:n nimiin.
SL tuli YTV-liikenteeseen tappiollisilla tarjouksilla 2000-luvun alkuvuosina ja hävisi alunperin voittamansa linjat niiden tultua seuraavan kerran kilpailutukseen. Hintatason noustua SL voitti hieman uutta liikennettä, mutta 2015 se hävisi suurimman osan ja jäljelle jäi vain yksi vajaan vuoden mittainen sopimus ruuhkalinjaksi muuttuneesta h78:sta. SL poistui HSL-liikenteestä reiluksi vuodeksi, mutta syysliikenteen 2017 alusta lähtien se voitti reilusti uutta liikennettä.
Omistaja: yksityinen (liikenneneuvos Raimo O. Honkanen)
Varikko: Kolohonka
Historia: Etelä-Suomen Linjaliikenne tuli pääkaupunkiseudun markkinoille kilpailutuksen aikana,
vuonna 2002. Se ei ostanut mitään vanhaa yritystä, vaan tuli mukaan
voittamalla linjan 502 tarjouskilpailun.
Tammelundin Liikenne (TLL) on pitkään pääkaupunkiseudun paikallisliikenteessä toiminut perheyritys. Ennen kilpailutusta sillä oli vähän omaa liikennettä ja kilpailutuksen alettua se ajoi alihankintaa HKL-Bussiliikenteelle ja Helsingin Bussiliikenteelle. 2008 hintataso oli noussut niin, että TLL alkoi jättää itsenäisesti tarjouksia. Toiminta oli pitkään aika pientä (n. 15 bussia), mutta 2015 - 2016 yhtiö kaksinkertaisti kokonsa vuodessa.
Omistaja: yksityinen (Launo Elers)
Varikko: Tattarisuo
Historia: TLL:n juuret ovat Tammisalon linjan 83 ajamisessa, jota se alkoi ajaa jatkosodan jälkeen. Nykyisen omistajan isä
Lars Elers osti yhtiön 1958.
Taksikuljetus on taksi-, tilausajo- ja palvelulinjaliikenteeseen keskittynyt perheyritys. Taksikuljetuksella on myös aina välillä ollut jonkin verran liikennettä pääkaupunkiseudulla normaalikokoisilla busseilla, tällä hetkellä linjalla 16 ja Tuusulassa.
Omistaja: yksityinen (Kalevi Virtasen perilliset)
Varikot: Tuusula
Historia: Ennen kilpailutusta ajoi v35:llä tytäryhtiönsä P.O. Grönbergin nimissä.
Poistui pääkaupunkiseudun liikenteestä kilpailutuksen alettua, mutta on sittemmin
palannut ajamaan joitakin pieniä kohteita ja noussut hyvin merkittävään
markkina-asemaan pienkalustoliikenteessä
Åbergin Linja on pieni espoolainen perheyritys, jonka toiminnasta merkittävä osa on tilausajoja. Yritys ei havittele paljoa HSL-liikennettä, vaan tasapainottaa tilausajojen kysyntävaihtelulta HSL-liikenteellä.
Åbergin Linja hoitaa HSL-liikenteen tytäryhtiönsä Bus Travel Åbergin Linjan nimissä. Åbergin Linjalla ei ole tällä hetkellä omia liikennöintisopimuksia HSL:n kanssa, vaan se ajaa pelkkää alihankintaa.
Omistaja: yksityinen (Anja Fagerholm, Nina Fagerholm-Strömberg, Heidi Selin)
Varikot: Koskelo
Historia: Toiminut Espoossa vuodesta 1952 alkaen. Ajoi ennen kilpailutusta e85:ttä ja osan
e19:stä, 154:stä ja 156:sta.
Taksikuljetukset Harri Vuolle on helsinkiläinen kuljetusyritys, joka ajaa pääasiassa taksi- ja pienkalustoliikennettä. HSL:llä sillä on isojen bussien liikennettä Siuntiossa.
Omistaja: yksityinen (Harri Vuolle)
Historia: Aloittanut 1999. Tuli HSL-liikenteeseen 2023
Korsisaari on nurmijärveläinen kuljetuskonserni, joka on ajoittain ajanut myös YTV- ja HSL-liikennettä, myös ennen kilpailutusta. Tällä hetkellä se ajaa HSL:lle sekä pienkalustoliikennettä että isojen bussien liikennettä.
Omistaja: yksityinen (Korsisaaren suku)
Varikko: Nurmijärvi
Historia: Aloittanut Nurmijärvellä 1929
Transdev Finland oli osa kansainvälistä joukkoliikennejättiä Transdeviä. Transdevillä on ulkomailla bussien lisäksi myös mm. junia, metroja, raitiovaunuja ja laivoja.
Transdevin edeltäjät olivat yksiä historiallisista pääkaupunkiseudun liikennöitsijöistä ja Transdev oli edeltäjineen yksi suurista pääkaupunkiseudun liikennöitsijöistä aina vuoteen 2015 asti. Transdevin vahvoja liikennöintialueita olivat Vantaa ja Etelä-Espoo (sen ostamien Vantaan Liikenteen ja Westendin Linjan linjaliikenteen peruja). Lisäksi se voitti vuoden 2012 alusta lähtien runsaasti liikennettä Koillis-Helsingistä, jolloin se perusti uudet varikot Tattarisuolle ja Koskelaan.
Vantaan linjoista hyvin suuri osa kilpailutettiin kehäradan aloituksen yhteydessä niin, että uudet sopimukset alkoivat elokuussa 2015. Transdev ei voittanut niistä sopimuksista ainuttakaan. Seuraavaksi tuli vuoroon länsimetron liityntäliikenteen kilpailutus, joka korvasi Transdevin Etelä-Espoon liikenteen lähes täysin. Niistä Transdev voitti vain yhden sopimuksen (Lauttasaaren liityntälinjat). Transdev siirsi voittamansa Lauttasaaren sopimuksen Tammelundin Liikenteelle eikä osallistunut enää sellaisiin HSL:n kilpailutuksiin, joissa liikenne olisi kestänyt vuotta 2019 pidemmälle. Viimeiset sopimukset päättyivät vuoden 2019 lopussa, mihin päättyi myös Transdev Finlandin toiminta.
Omistaja: Transdev, ranskalainen joukkoliikennekonserni. Transdevin pääomistaja on
Caisse des dépôts et consignations (yksi Ranskan valtion sijoitusyhtiöistä). Vähemmistöosakkaana on
saksalainen monialakonserni Rethmann Gruppe.
Varikot: Tuupakka, Suomenoja, Tattarisuo, Koskela
Historia: Ruotsalainen pörssiyhtiö Linjebuss tuli Suomen markkinoille ostamalla
1994 Vantaan kaupungin omistaman Vantaan Liikenteen ja Veikko
Tehirannan omistaman Westendin Linjan linjaliikenteen. Vuonna 1998 ranskalainen Connex osti koko
Linjebussin ja Suomen toiminnoissa nimi vaihtui Connexiksi vuonna 2000. 2007 nimi vaihtui
emokonsernin mukaan Veolia Transportiksi. Ranskalaiset Veolia Transport ja Transdev yhdistyivät 2011
ja yhdistynyt yhtiö sai nimekseen Transdev. Suomessa nimi vaihdettiin 2015. Suomen toiminnot päättyivät
vuoden 2019 lopussa viimeisten liikennöintisopimusten päättyessä.
Reissu Ruoti on perinteikäs bussiyhtiö Lahdesta. Yhtiön virallinen nimi on nykyään Bus Travel Reissu Ruoti. Kun Lahden seudulla alkoi kilpailutettu paikallisliikenne 1.7.2014, menetti Ruoti siellä vuosikymmeniä ajamansa liikenteen. Yritys alkoi etsiä markkinoita muualta ja tuli mm. pääkaupunkiseudun tilausajomarkkinoille. Niiltä löytyi töitä myös kaupunkibusseille Helsingin koulujen uimahallikuljetuksissa. Yhtiötä alkoi kiinnostaa myös HSL-liikenne ja ensimmäisen kerran se ajoi sitä elo - lokakuussa 2016 alihankkijana Åbergin Linjalle, kun länsimetron viivästymisen vuoksi HSL hankki korvaavaa liikennettä nopealla aikataululla. Alihankinta Åbergille jatkui linjalla 565 lokakuusta 2017 lokakuun 2019 loppuun. Vuoden 2018 alusta lähtien Ruoti voitti myös omaa HSL-liikennettä Tuusulasta. Enää se ei kuitenkaan aja HSL-liikennettä isoilla busseilla.
Omistaja: yksityinen (Ruodin suku)
Varikko: Kaivoksela
Historia: Aloittanut Lahdessa 1957
Lopetus: ajoi yhdellä isolla bussilla alihankintaa Åbergin Linjalle. Alihankinta loppui lokakuun 2019 lopussa
Oy Andersson Ab oli turkulainen kuljetusyritys, jonka toiminnasta merkittävin osa oli vuoteen 2015 asti kilpailutetun bussiliikenteen ajaminen Turussa. Sen sisaryritys GD Bus Oy toi maahan GD Buseja ja Westendin Linjan hankittua niitä kesällä 2011 GD Bus Oy toi ne maahan. Westendin Linjan talousvaikeuksien vuoksi osa busseista jäi kuitenkin Oy Andersson Ab:n omistukseen. Westendin Linjan mentyä konkurssiin lokakuussa 2012 Oy Andersson Ab alkoi ajaa näillä busseilla itse Westendin Linjan niillä voittamaa linjaa 109. 109:n liikennöinti siirtyi Nobinalle kesällä 2013, mutta Oy Andersson Ab voitti tilalle liikennettä Vantaalta. Sittemmin Oy Andersson Ab:n menestys pääkaupunkiseudun isojen bussien liikenteen kilpailussa päättyi ja sen viimeiset sopimukset päättyivät kesällä 2015. Sen jälkeen se jatkoi vielä jonkin aikaa HSL-liikenteessä Kutsuplus-liikennöitsijänä. HSL-liikennöinnin jo päätyttyä koko Oy Andersson Ab ajautui konkurssiin huhtikuussa 2016.
Omistaja: yksityinen (Simo Andersson)
Varikko: Röylä
Historia: Yritys ja sen edeltäjät olivat toimineet Turussa jo 1920-luvulta lähtien. Tuli
pääkaupunkiseudulle lokakuussa 2012.
Lopetus: hävisi viimeiset isolla bussilla ajettevat HSL-linjansa syysliikenteen 2015 alusta alkaen
Westendin Linja (WL) oli yksi perinteisistä pääkaupunkiseudun bussiyhtiöistä. Se oli yksi äänekkäimmistä kilpailutuksen vastustajista 1990-luvulla. Kilpailutuksen alettua yhtiössä tehtiin sukupolvenvaihdos ja 2000-luvun alussa WL alkoi tehdä vastaiskua ottamalla aikanaan kalliilla myydyt linjat ilmaiseksi takaisin tarjouskilpailuissa. Myöhemmin yhtiö ajautui kuitenkin talousvaikeuksiin ja se meni konkurssiin lokakuussa 2012.
Omistaja: yksityinen (Hannu Tehiranta)
Varikko: Matinkylä
Historia: Perustanut viimeisen toimitusjohtajan isä Veikko Tehiranta vuonna 1961. Ennen kilpailutusta
WL ajoi e10:tä, osan e31:stä, 111:tä ja 112Z:aa. 1994 112Z kilpailutettiin ja WL tarjosi
sitä samalla hinnalla kuin ennen kilpailutusta.
Linjasta oli tehty vain yksi toinen tarjous, sen oli tehnyt HKL. Veikko Tehiranta
kimpaantui Helsingin veronmaksajien rahoilla subventoidun laitoksen voitosta ja myi
linjaliikenteen Linjebussille. Pian Westendin Linja kuitenkin alkoi ajaa alihankintaa
Linjebussille ja 2000-luvun alussa se alkoi osallistua myös itsenäisesti tarjouskilpailuihin.
Lopetus: meni konkurssiin lokakuussa 2012
Ventoniemi on hyvinkääläinen linja-autoyhtiö. Se ajoi vuosien ajan alihankintana linjalla 363 yhden aamuruuhkalähdön Hämeenkylästä Helsinkiin, jonne yhtiön oman U-linjan 941 bussi lopetti aamulla seitsemän jälkeen. Alihankinta päättyi, kun 363:n päätepysäkki siirrettiin Vantaankosken asemalle.
Omistaja: yksityinen (Ventoniemen suku)
Varikko: Hyvinkää
P. Tyllilä Linja on espoolainen tilausajoliikennöitsijä, joka ajoi tilausajobussilla alihankintaa Veolia Transportille aamuruuhkassa. Tyllilä vuokraa vielä kuljettajia HSL-liikennettä ajaville liikennöitsijöille.
Omistaja: yksityinen (Tyllilän suku)
Varikko: Suomenoja
Historia: ennen kilpailutusta P. Tyllilä Linja ajoi Soukan seutulinjoja 143 - 146 ja
osan e12:sta, e14:stä, e42:sta ja 504:stä. Kilpailutuksen tullessa
linjaliikenne myytiin Pohjolan Liikenteelle, mutta myöhemmin Tyllilä alkoi ajaa
alihankkijana Linjebussille.
Lopetus: lopetti YTV-liikenteen ajamisen omalla bussilla kesäliikenteen 2009 lopussa
Lähilinjat oli keravalainen liikennöitsijä, joka ajoi seutulinjoja, Vantaan sisäisiä linjoja ja kilometritaksapohjaista liikennettä Keravalla. Se voitti seutulinjoja myös tarjouskilpailuissa. Koiviston Auto osti Lähilinjat 1998 ja vuoden 2000 jälkeen se ei enää osallistunut tarjouskilpailuihin vaan keskittyi Keravan liikenteeseen. Niinpä Lähilinjat poistui YTV-liikenteestä 2005. Jo 2004 Lähilinjat yhdistettiin Koiviston Auton tytäryhtiöön Porvoon Liikenteeseen ja Lähilinjat jäi vain aputoiminimeksi. 2006 Lähilinjat teki kuitenkin paluun YTV-liikennöitsijäksi, kun Kerava liittyi YTV:n liikennejärjestelmään ja suurimmasta osasta Lähilinjojen jäljelläolevia linjoja tuli YTV-linjoja. YTV kuitenkin kilpailutti linjat samantien, eikä Lähilinjat edes osallistunut kilpailuun, ja niinpä sen toiminta loppui vuoden 2006 lopussa. Jäljellejääneet YTV:n ulkopuoliset linjat jäivät Porvoon Liikenteen ajettaviksi, paitsi linja 874, jonka Tuusulan kunta kilpailutti.
Omistaja: Koiviston Auto -yhtymä (jonka omisti tuolloin Martti Tommola)
Varikko: Kerava
Historia: Lähilinjat ajoi ennen kilpailutusta Keravan linjojen lisäksi seutulinjoja ja
Vantaan sisäisiä linjoja.
Lopetus: lopetti vuoden 2006 lopussa.
Keskuslinja oli pieni perheyritys, joka ajoi ennen kilpailutusta Kalajärven suunnan linjoja. Kilpailutuksen jälkeen se jatkoi alihankkijana ja yhteistarjouksin saman suunnan liikenteessä. Yritys hankki loppuaikoinaan ilmastoinnin kaikkiin busseihinsa, mikä oli siihen aikaan harvinaista kaupunkibusseissa Suomessa. Kesällä 2003 omistaja kyllästyi epävarmaan alihankintaliikenteeseen ja lopetti liikennöinnin. Bussit myytiin. Keskuslinja jatkaa vielä vuokraamalla varikkoaan. Ennen Concordia oli vuokralla Keskuslinjan varikolla, mutta nyt mikään HSL-liikennettä ajava liikennöitsijä ei käytä sitä.
Omistaja: yksityinen
Varikko: Juvanmalmi
Historia: Pieni Kalajärven suunnan liikennöitsijä.
Lopetus: lopetti YTV-liikenteen kesällä 2003.
Oy Liikenne Ab (LOY) oli 1990-luvulla Koiviston Auto -yhtymän YTV-alueen liikennettä ajava tytäryhtiö. Kilpailutuksen aluksi se voitti lisää liikennettä, mutta 1990-luvun loppupuolella Koiviston Auto -yhtymä päätti vetäytyä kilpailutetusta kaupunkiliikenteestä ja LOY ajettiin alas. Se lopetti uusien tarjousten jättämisen. Kesäliikenteen 2001 alussa LOY:n ainoa jäljellä oleva sopimus oli linjasta 730. Linja annettiin alihankintaan HKL-Bussiliikenteelle ja LOY lopetettiin. Bussit siirrettiin KA-yhtymän muihin yksiköihin.
Omistaja: Koiviston Auto -yhtymä (jonka omisti tuolloin Martti Tommola)
Varikko: Hakunila
Historia: Entinen YTV-alueen mahtikonserni, jonka omisti liikenneneuvos Paavo Koskinen. Paavo Koskisen tultua
eläkeikään 1991 yhtiö myytiin osaksi Vantaan Liikenteelle ja osaksi Koiviston Autolle. Oy Liikenne Ab:n nimi
jäi Koiviston Auton käyttöön. Ajoi ennen kilpailutusta Helsingin linjoja 70, 70T, 74, 75, 76A, 76B, 77S, 78 ja
osan linjoista 73, 75A, 77 ja 77A.
Lopetus: lopetti kesällä 2001.
Metsälän Linja (MLO) oli pienyritys Malmilta, joka ajoi vain Helsingin linjaa 69. Kun 69:n liikennettä vähennettiin Tikkurilan kaupunkiradan valmistuessa 1996, annettiin MLO:lle myös osa 77A:sta. MLO:n kalusto oli uutta ja jo matalalattiabussien alkuaikoina niitä tuli paljon MLO:lle. Samalla bussit oli kuitenkin varusteltu niukasti, mm. ohjaamoissa ei ollut ovea. MLO aloitti myös Ikarusten hankkimisen pääkaupunkiseudulle. Kilpailutuksen alettua MLO alkoi ajaa myös alihankintaa HKL-Bussiliikenteelle. MLO hävisi 69:n sen tultua kilpailuun 2001. HKL-Bussiliikenne olisi tarjonnut MLO:lle lisää alihankintaa. MLO:lla tuli kuitenkin sukupolvenvaihdos samaan aikaan eikä uusi sukupolvi halunnut jatkaa toimintaa. Lopettamisesta tulleiden riitojen vuoksi busseja ei saatu heti myytyä vaan niitä vuokrattiin. 2003 bussit lopulta myytiin. Varikolle tuli rengasliike Matin Rengas.
Omistaja: yksityinen
Varikko: Malmi
Historia: h69:n liikennöintiin keskittynyt perheyritys.
Lopetus: lopetti kesällä 2001.
Päivitetty 14.11.2023